Antti

Antti Iisakki

Marttunen

1925-1988

Kahdestoista lapsi, Antti aloitti koulutiensä Löytäneellä, yläluokat Lusissa. Sota imaisi loppuvaiheissaan myös 1925 syntyneitä mukaan, niin Antinkin. Sodan jälkeen Antti teki töitä kotitalossaan ja muutti nuorikkonsa Helgan kanssa häiden jälkeen vuonna 1949 Vanha-Tuusjärven isoon kamariin. Sieltä siirryttiin itse rakennettuun Lähdesmäki-nimiseen taloon Pajujärven rannalle.  Maatalous ja karjanhoito eivät tyydyttäneet energistä Anttia ja niinpä hän hankkiutui Heinolaan Sementtituotteelle veljensä Alpon oppiin.

Kouvolassa markkinat näyttivät kuumemmilta ja Antti Marttunen muutti perheineen sinne vuonna 1953. Antin ja Alpon yhteisen sementtivalimon nimi oli Ko-Se-Ra Oy. Valimo laajensi tuotantoaan yhdeksi maan ensimmäisistä elementtitehtaista ja samalla laajeni Antin oma rakennustoiminta: hän alkoi rakentaa Kouvolaan kahta eri taloa, joista toinen oli suunniteltu Alpolle. Alpon äkillinen kuolema 1960 muutti suunnitelmat.

Uuden yhtiökumppanin konkurssi ajoi sementtivalimon ja elementtitehtaan konkurssiin 1965.

Antti siirtyi sujuvasti uudelle alalle, maansiirtoon ja työt kulkeutuivat Lahteen. Vuonna 1970 Lahdessa perustettu yhtiö muuttui vähitellen soran ja kivenmurskausyritykseksi. Tänään vanhin poika Pekka jatkaa toimintaa menestyksellisesti, tosin supistuneena, kun murskaustoiminnot myytiin markkinajohtaja Rudukselle 1997. Antin viidestä lapsesta usea muukin on alalla.

Antti oli sitkeä ja rohkea yrittäjä, jolle toiminnassa sattui ja tapahtui. Merkittävä käänne oli dramaattinen työtapaturma, kun hän jäi kaatuneen maansiirtokoneen ohjaamoon, jossa akkunesteet valuivat hänen selkäänsä. Kovakuntoinen mies selvisi tästäkin. Kuorolaulu oli Antille tärkeä harrastus. Hän osasi veljensä Jalmarin tavoin virsikirjan kutakuinkin ulkoa. Harrastus alkoi Heinolan msrk:n kirkkokuorossa ja jatkui Kouvolassa bassona. Keski-Lahden kirkkokuoron puheenjohtajana hän oli 12 vuotta.  Antti Marttunen kuoli vuonna 1988 Lahdessa.